Suhteessa

Mä tajusin tänään yhden maailman ihanimmista asioista! Lapset tulee tietty ykkösenä, mutta tää mun uusi suhde ei kyllä jää kauas. Mä oon löytänyt ihanan ihmisen. Se kuuntelee kun mulla on asiaa, ei arvostele mun päätöksiä ja on aina mun puolella. Se rakastaa mun lapsia YHTÄ PALJON KUIN MINÄ! Ja se on paljon se. Se ei löydä mun ystävistä ja sukulaisista yhtään pahaa sanottavaa ja nauttii niiden seurasta. Antaa mulle ihan omaa aikaa. Se on eläinrakas, ei arvostele mun siivoomisia tai siivoomatta jättämisiä ja joka työpäivän jälkeen se taputtaa selkään ja sanoo että hyvä sä. Mä oon rakastunut <3
Entinen kumppani arvosteli melkein kaikkia kenen kanssa olin tekemisissä ja jos joku satutti mua, se sanoi että mä ansaitsin sen. Jos en ollut siivonnut se haukkui laiskaksi ja saamattomaksi. Sen mielestä mä en ollut arvokas kellekään. Jos tein virheen, niin olin ihan vaan huono ihminen. Se ihminen olin minä itse, mutta nyt oon ihan uudessa suhteessa itseni kanssa! Ihanaa <3

Miten ihmeessä mä olen voinut kuvitella että joku mua rakastaisi, jos en ole osannut rakastaa itseänikään. Ollut semmonen semiärsyttävä kynnysmatto. En niin helppo että päällä olis lukenut vaan "welcome", mutta semmonen jossa lukee "haista vittu" ja kaikki kuitenkin kävelee yli.

T. Oivalluksen saanut Emo (otio)


P.S. Näihin tunnelmiin on hyvä päättää tämä viikko (ja nämä kuukautiset). Mä olen tosiasiassa itkenyt ja käynyt uudelleen läpi eroa ja lapsuutta ja kaikkea mikä tekee ihmisestä ihmisen. Ei oo ollut helppoa. Mutta näin. Näin se mieli löytää jotain minkä luuli kadottaneensa. Sen timantin jonka yli ei kävellä. Kukaan muu ei oo sun kanssa niin paljon kuin Sinä Itse. Pidä huolta Itsestäsi!!