Vatuttaa?

Hirmunen vatutus ollut päällä viikon. Tuntuu myös siltä että lääkitys ei ole kohdallaan. Hankala meditoida kun nukahtaa kesken kaiken.. Ehkä huomenna huomenna muistan soittaa labratuloksista. Ehkä en. Tämän vatutuksen lisäksi päälle hiipii taas flunssa. Viikko terveenä ja taas!! Tää ei voi olla totta. Nyyh..

On tässä ihania valonpilkahduksiakin ollut. Tai no oikeestaan flunssaa ja väsymystä lukuunottamatta, elämä on ihanaa. Viime viikko oli vanhusten viikko (vai oliko se edellinen? Vai oliko se viime kuu?) ja käytiin tyttöjen voimin poistamassa isoäidiltä korvavaikut. Mä meinaan nyt uskaltaa julkaista tämän kuvan ilman kenenkään lupaa. Koska se on vaan niin ihq. Isovanhemmissa on voimaa!

Elukatkin aiheutti erinäisiä hauskoja tilanteita ihan vaan olemisellaan. Joskus mä mietin että olisi kiva olla kärpäsenä katossa, kun nää on täällä keskenään. Mertsi-kissa on siis nyysinyt Kirppusen pedin.. oi voi. En ehtinyt ottaa kuvaa kun Kirppu makaa tolla taaemmalla pikkupatjalla.

Lisäksi tämä jatkuva sade on aiheuttanut sen että kaksi pöhköä aikuista leikkii tuolla metsässä ja tekee patoja. Viimeksi koirat kyllästyi ennen meitä. Mulla on aika ihania naapureita :) Sitten kun tuolla pystyy kameran ottamaan esille niin laitan kuvan tuloksesta.

Tämä on siis ennen kuva. Kaunista, mutta toi on meidän kävelypolku!

Töissä on edelleenkin ihanaa. Nyt ei tule totaalinen paniikki siitä, jos joku muista ohjaajista sattuu olemaan poissa. On kiva olla yhtä hitaasti lämpenevä kuin noi lapset. Me ollaan nyt päästy vähän tutuiks. Mulla on hirveä into toteuttaa kaikkea pöhköä ja hullua. Vielä kun saisi energiatasot vastaamaan haaveita :)

T. Emo

P.S. Oon mä ehtinyt lukemaankin. Ja tunsin itseni niin stalkkeriksi kun kirjailijan ja hänen poikansa facebookista etsin. Eli Kristine Barnett (joka olemisellaan saa tuntemaan olon vieläkin mitättömämmäksi ja laiskemmaksi. Oikea Supersuper SUPER! äiti) ja Ihmeellinen mieli -poikani tarina... Ja se tarina on uskomaton. Ja amerikkalaiset on uskomattomia. Tuli sellainen olo, että turhaan tässä valitan. Ikinä en jaksa neljältä herätä, vaikka kuinka lapsiani Rakastan.

P.P.S. Superäideistä puheenollen. Anna Perhon "Superarkea" olen lukenut myös. Siinä on nyt kymmenes kirja aiheesta "kuinka saat ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa". Uudessa paketissa samaa sontaa, mitä kaikki Sarasvuot ja muut elämäntapavalmentajat suoltaa. Kiva kirja. En tee referaattia. Anna Perhokin vaikuttaa oikein kivalta. Nämä kaikki elämäntapavalmentajagurut vaan unohtavat sen että ovat syntyneet suomeen, hyvinvoiviin perheisiin terveinä ja edustavat valkoista heteronormia. Siitä lähtökohdasta on hyvä alkaa paasaamaan "oman elämän sankaruudesta" ;)

P.P.P.S. Valitan sekavaa tekstiä. Flunssan alku laittaa aivot sekaisin.