Numerologiaa

Koska olemme intuitiivisesti orientoituneet niin hihhuloimme hiukan lisää.. Tää on niin mä:

Jostain Annan kotisivuilta bongattua. Päteehän tämä yleismaailmallisesti moniin ihmisiin, mutta intuitiivisesti tulkittuna ihan hauskaan saumaan sattui.. Miten tää kiteyttääkin niin hienosti tuon materialistisen maailman ahdistuksen.. Se johtuu vaan numerologiasta. Nyt mun täytyy vaan ymmärtää olevani tärkeä vaikka en menesty... Nyyh... Ja asuinkuntakin on masentava...tuplanyyh... 

Numero 9 avaa sydämensä muille

Numero 9 antaa ihmiselle suuren sydämen. Yhdeksiköt ovat lämpimiä persoonia, jotka ovat kiinnostuneempia muista kuin itsestään. He tulevat toimeen kaikkien kanssa ja haluavat auttaa kärsiviä. Opetustyö, hoiva-ala ja vaihtoehtoiset parannusmenetelmät kiinnostavat yhdeksikköjä. Raha ei motivoi heitä. Jos yhdeksiköllä on omaisuutta, hän käyttää varansa hyväntekeväisyyteen.

Yhdeksiköt ovat yhteisöllisempiä kuin samoista asioista kiinnostuneet vitoset ja suvaitsevaisempia kuin yhtä voimakkaalla hoivavietillä varustetut kutoset. Materialistinen maailma saa yhdeksikön helposti ahdistuneeksi. Hän masentuu, jos ympäristö viestii, että ura on ihmisen arvon mittari. Yhdeksikön on ymmärrettävä olevansa tärkeä, vaikka hän ei menestyisi kovassa liike-elämässä.

Ehkä alakulotus helpottaa, kun aikaisin vietetyn vapun oireet lieventyvät. On muuten eri outoa lähteä onnellisessa parisuhteessa olevan kaverin kanssa viettämään iltaa ja tämän ihq mies soittelee (kaveri unohti puhelimensa) ja vannottaa pitämään huolen vaimokkeestaan. Ja sen lisäksi jouduin väkivalloin häätämään ihailijoita tämän kimpusta.. Meillä oli niiiiin hauskaa :) Saattaa olla että olen kuitenkin himpun verran kade... Ensi kerralla saa kaveri laittaa pussin päähänsä. Meikkaamattomuus ei riitä, kun ei se piru ollut edes meikannut!!

T. Emo

P.S. Numerologiaan pongahdin sivulta joka kertoo minun olevan ambivertti. Kivasti menee ilta surffaten ja itseä etsien. 

https://anna.fi/horoskoopit/horoskooppimerkit/numerologia-elamanpolun-numero-paljastaa-luonteesi-elamantehtavasi

Vappunaamiaisia

Lisää hyviä syitä dissata sosiaalinen media. Pieni projekti on edistynyt. Viime hetken paniikilla. Milloin mä opin etten lupaa mitään...

Luomus on vielä hiukan kesken mutta onhan tässä aikaa... Hitto..Huomiseen...

T. Emo

Rakkaudesta

Mä olen taas ehtinyt lukea. En rakkaudesta, vaan intuitiosta. On järettömän hienoa, että ihmiset saavat rahaa intuitiosta kirjoittaessaan. Kun he kirjoittavat siitä kuinka sisäinen ääni kehoitti tekemään sitä ja tätä ja kuinka tämä "selvähaistoi" tulevan kustantajansa. Tähän kaikkeen pitää toki uskoa, koska muuten ei intuitio toimi. Hienoa. Ja Kahnemanin "Ajattelu nopeasti ja hitaasti"-kirja tiivistää ihmisen intuition täysin puusta temmatuksi sahanpuruksi. Hauskaa lukea kuitenkin täysin vastakkaisilla asetelmilla olevaa kirjaa ja HALUTA USKOA. Haluan uskoa sattumiin, joilla onkin suurempi merkitys ja haluan uskoa, että typerät päätökset mitä olen elämässä tehnyt, johtuvatkin vain siitä etten ole kuunnellut intuitiotani, joka kyllä TIETÄÄ. Riippumatta siitä kuinka typeräksi itseni tunnen ja millaiset kortit on käteen jaettu.

 Rakkaus aiheena tuli mieleen, kun onnettomia parisuhteita on ihan muutama elämänvarrelle kertynyt. Jos vain olisin kuunnellut intuitiotani. Tai sitten työelämässä. Jos vain olisin kuunnellut intuitiotani, en olisi perustanut yritystä. Vielä. On ihana ajatella että elämässä on suurempi suunnitelma. Sekin että ihanan ystäväni kanssa intuitiivisesti eilen löysimme "kantapaikkamme" aivan heti, voisi olla osa SUUREMPAA suunnitelmaa. Kvanttifysiikkaa ja yksisarvisterapiaa. Miksi ei? Jos elämä on, tuntuu, paremmalta näin, niin miksi en uskoisi? Voin heittää ylikriittiset aivoni vapaammalle vaihteelle ja antaa alitajunnan...ei vaan INTUITION, johdattaa. Alitajunta ei kuulemma ole sama kuin intuitio. Tähän voisi melkein yhtyä. Ehkäpä intuitio on tosiaan sitä joka tulee alitajuntaa syvemmältä tasolta? Alitajunnassa vellovat kaikki käsitellyt ja käsittelemättömät uskomukset maailmasta ja itsestä, kun taas vielä syvemmällä on taso, joka voi tätä alitajuntaakin katsoa.

Ystävälleni kerroin omituisesta unesta, joka liittyy myös rakkauteen. Siinä isäni, jonka lapsuudessa näin ehkä viisi kertaa (nykyään useammin), oli kanssani kaupassa ja ostimme jotain pientä. Joku purkki minulla oli kädessä. Kuljimme ohi kakkuhyllyn ja jäin katselemaan valtavan kokoista kakkua ja mietin, että pitäisikö sellainen ostaa. Isäni sanoi että voimme ostaa sen joku toinen kerta. Sitten hän otti minut kainaloonsa ja halasi. Tämä oli minusta ahdistavaa, koska unessa tajusin että näin ei ole ikinä käynyt, mutta silti mukavaa ja voisin kuvitella käyneeni siinä lapsuudessa ohi jääneen oidipaalikompleksin. Heräsin väsyneenä, mutta erilaisena.

Oli omituista tajuta, ettei lapsena isäni ollut ikinä halanut minua. Kuva minusta on kun istun isän sylissä, mutta tästä ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Millaista on kasvaa tyttärenä jolla on läsnäoleva isä? Eheyttääkö se persoonaa? En sano etteikö isäni olisi välittänyt. Välitti omalla tavallaan ja välittää varmasti vieläkin, mutta miksi siinä on niin iso kuilu? Mitä ihmisille on tapahtunut, että he tuntuvat elävän vain toinen jalka tässä maailmassa? Olenko nyt lopunelämää kykenemätön rakkauteen? Vai saiko intuitiivinen uneni minut ehjäksi? Sisäinen toinen? Mitä ihmettä teen näiden isojen isättömien lasteni kanssa etteivät he joudu odottamaan keski-ikään (voi hitto mikä ikä-kriisi) saadakseen itsensä ehyiksi?

Ja omiin parisuhteettomuuksiin vielä. Kun kerroin ystävälleni pakkomielteisestä toisen ajattelusta, niin hän sai silmäni avautumaan. Ehkä kyse ei ole tästä ihmisestä ketä ajattelen, vaan omasta itsestäni. Ehkä mielikuva toisesta on värittynyt vastaamaan johonkin lapsuuden traumaan ja sen takia olen jumissa. Jos faktoja ja intuitiota ja vielä vähän alitajuntaa lyö pöytään, niin Rakkaus tässä tapauksessa onkin käsittelemätöntä aivomössöä.

Ja edelleenkään en ole tinderissä. Aivomössöt selväksi ensin. Ja sitten EI tinderiin. Jos haluaa tavata ihmisiä, jotka eivät tuijota ruutua kokoajan, niin voi keksiä jonkin oikeassa elämässä olevan paikan. Pitäisikö lähteä opiskelemaan? Ai niin. Opiskelukin on ulkoistettu intärnättiin. Ja koska typerät ihmiset (kyllä. Minäkin) laittaa nettiin typeriä asioita, niin kohta elokuva Idioluutio on totta...ilman sitä yhtä semifiksua tyyppiä... Jee!

T. Emo

P.S. Rakkaus on syvä kiintymyksen tunne johonkin, useimmiten toiseen henkilöön.[1] Kahden ihmisen välinen molemminpuolinen rakkaus johtaa usein parisuhteeseen eli rakkauteen ja seksuaalisuuteen perustuvaan kahdenväliseen suhteeseen. 

Biologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten mukaan kumppanin tuoksu vaikuttaa parinvalintaan. Ihmiset rakastuvat tietynlaisen feromonituoksun omaavaan ihmiseen.

(Lainaus Wikipediasta)

Halaaminen on tunteiden ilmaisun muoto, jossa kaksi tai useampi henkilöä kietoo kätensä tiukasti toistensa vartaloiden ympärille yleensä rinnan korkeudelta. Halaaminen voi olla kestoltaan sekunnin murto-osan pituinen, mutta se voi kestää myös pidempään. Useamman yksilön yhteistä halausta sanotaan joukko- tai ryhmähalaukseksi. Halaamista pidetään yleisesti intiimimpänä kuin kättelyä, muttei niin intiiminä kuin suutelua.

Halaamista esiintyy ihmisillä rakkaus- ja ystävyyssuhteissa, sekä erilaisten onnistumisen hetkinä. Jälkimmäisessä tapauksessa myös toisilleen vieraat ihmiset saattavat halata toisiaan. Onnistumisen hetkiin kuuluvat esimerkiksi voitonhetket urheilukilpailuissa ja oppilaiden valmistuminen koulusta, jolloin he saattavat halata vuorotellen luokanopettajaansa.

Halaamisella on tutkittuja, myönteisiä terveysvaikutuksia. Se tuottaa oksitosiinia, joka lievittää ahdistusta ja vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta toisiinsa. Eräs yhdysvaltalainen yliopistotutkimus osoitti, että koskettaminen muun muassa lieventää kivun tunnetta, alentaa diabeetikoilla veren glukoosiarvoja sekä parantaa syöpäpotilaiden vastustuskykyä.

Halaamisen yhteydessä kehoon välittyy dopamiinia, joka kohottaa mielialaa. Lisäksi halaaminen vapauttaa kehoon endorfiineja sekä serotoniinia, jotka estävät yhdessä alakuloa ja edistävät muun muassa painonhallintaa.

Halaaminen lisää itseluottamusta etenkin lapsilla, ja juuri itseluottamuksen kannalta lapsen on erityisen hyvä saada paljon halauksia vanhemmiltaan. Tällöin hän tuntee olonsa arvostetuksi ja rakastetuksi.[1]

(lainaus Wikipediasta... Halaaminen on niin paljon parempi juttu ku rakkaus:))

Somepaasto

Huomasin että keväällä on järkyttävästi asioita mitä pitää tehdä. Tai laittaa joku muu tekemään...Suuri osa asioista liittyy autoon.. ja pihaan.. Ja ne pihaan liittyvät asiat ovatkin ihan terapeuttisia. Huomasin myös etten saa mitään tehdyksi ja päätin poistaa facebookin. Tähän liittyi muitakin syitä, kuten pieni järkytys, kun tämän olemusta käytettiin hyväksi kostotoimissa (Jänniä tunteita toi tämäkin pintaan.. sairaan mielihyvän lisäksi, surua ja vihaa) ja tinderiin liittymismahdollisuuden eliminointi. Järkyttävää. Olen ollut näin *nipistää sormet yhteen* lähellä liittyä tinderiin tai ihan mihin vaan missä voi jonkun tavata. Typerä kevät. Se tosiaan pistää hormonit (ja mormonit... kehtaavatkin lähettää nuoria ulkomaalaisia poikia tänne pyörimään. Melkein olen kutsunut kahville) hyrräämään.
No joka tapauksessa... Sen sijaan että olisin tinderissä olenkin tippunut pois ainoasta sosiaalisesta mediasta mitä käytän. Ihan testinä tämä. Viikko on mennyt ihan selvästi vierotusoireissa, kun leukapielet on hampaiden kiristelystä kipeänä. Olen kyllä huomannut senkin, etten ole mitään menettänyt. Kun ei tiedä, ei voi katua. Ja on ihan oikeesti (oikeesti viestillä..melkein oikeesti. Hei tyypit asuu kaukana!) kysyttävä ihmisiltä että mitä kuuluu.
Ja tämän somepaaston keksi tyttäreni jo ennen kuin luin sen semisti ärsyttävästä "Stressivapaa yrittäjä"-kirjasta. Ideat on kaikki vanhoja, mutta kivasti tiivistetty ja kiva että kirjailija/kouluttaja JP Jakonen niistä hyötyy... Mä en vieläkään tiedä mikä musta tulee isona. Paitsi iso. Ruoka maistuu hyvin. Suuri parannus viime kevääseen, kun ei syönyt muuta kuin punssikarkkeja ja kyyneleitä.
Hyvää on se että kun erosta on mennyt vuosi, se alkaa olla paketoitu ja voi siirtyä eteenpäin. Huonoa on se ettei tiedä minne. Noin niinku työnteon kannalta. Tajusin myös sen että, jos päänsärky (niskat jumissa) on kestänyt kaksi kuukautta, niin ei se tän ikäsenä enää helpota! Eikös tästä ala se alamäki, kun kroppa sanoo naks?
Viisi tiibetiläistäkö mut pelastaa? Testataan...

Tässä raapustaessa sekavaa tekstiä aiheesta kuin aiheesta, olen tullut siihen tulokseen, että tarvitsen kurssin blogin kirjoittamisesta. En tietenkään millekään kurssille mene, mutta tarvitsen sellaisen. Jonkun joka sanoo, että kirjoita tuosta aiheesta. Ja laita kuvia. Ja kirjoita tähän tyyliin. Löytyisiköhän pään sisältä joku joka osaisi vähän jaotella tekstiä ja ryhmitellä aiheet vaikka eri blogeihin? Liikaa ajatuksia vieläkin... Tämän tarttis olla kirjastotäti, niin voisin kirjoittaa kirjallisuusblogia. Kirja-arvioita... Tekeekö kukaan muu niitä? Hmm.. Ammatinvaihto edessä.. Entäs psykologia. Voisin kirjoittaa lisää mututuntumalla näistä typeristä psykologisista ammattitermeistä, että miltä ne maallikon korvaan kuulostaa? Paitsi pöljältä. Kiinnostavaa olisi myös kirjoittaa ammattimaista blogia dinosaurusterapiasta ja henkiparantamisesta. Viidennen kauden taifuunilaiset tuulet puhaltavat jo triceratopsin ahterista. Olemme siirtymässä korkeammalle tasolle.

T. Emo

P. S. Kauhean vapauttavaa kirjoittaa aikasta liibalaabaa, kun tietää ettei sitä melkistä kukaan lue. Nyt kun ei ole painetta testata sosiaalisen median voimaa :D Hyvä sunnuntaiharjoitus

Munapöytä vol2

Juu Ei...

Tää pintakäsittely on niin mun juttu. Ulkona on pakkasta ja lunta. Niin on keittiössäkin. Tiesittekö että se sudittava lakka haisee ihan yhtä pahalle kun spraylakka. Erona on vaan se että pinnasta ei saa tasasta ja kuivuminen kestää neljä (NELJÄ!!) viikkoa... Joo.. Pölykuiva tää lupaa olla jo ylihuomenna... Saa nähdä.

T. Emo

Munapöytä

Jotkut maalaa pääsiäisenä munia... Mulla on vähän isommat kuviot. Vi här i Grangulla...

Voin muuten sanoa että "Better ready, than perfect"-oppi on mennyt perille... Tällä kertaa sentään pesin pöydän...ja ihan maalarinpesulla. Se tosin johtuu vain siitä, että vajaa purkki on kohta vuoden kummitellut kaapissa. Telan kanssa tuli erijännä kasarimatta-pinta, ja maali saattoi olla ehkä omituisen paksua...Sanoisinko peräti rapsakkaa, mutta olin tyytyväinen lopputulokseen...

 Kunnes päätin että lakkaan mokoman. Tiedättekö kun kaapista löytyy myös spraymaali samaa sarjaa, ja te siinä iloisena keittiössä vetelette viimeistä silausta luomukseenne...niin...sillä spraylakalla...spraylakalla..keittiössä... Voin sanoa ettei ollut hyvä idea. Vieläkin pyörryttää. Ja kissat pyrkivät epätoivoisesti ulos talosta (keittiön ovi on sentään kiinni ja siellä ikkunat ja tuulettimet auki..nyt).

Välillä tuntuu niin pelottavalta olla yksinhuoltaja. Kuka hitto meitä vahtii...

T. Emo

P.S. Älkää ikinä maalatko spraylakalla tai -maalilla sisätiloissa. Se lukee siinä hiton purkissa!
P.P.S. Mä olen suorittanut pintakäsittelykurssin ja pari viikkoa maalarikurssia. Hukkaan meni nekin rahat

Pallivaha

Kyllä. Tämän päivän teema on Pallivaha. Koska genitaalien raapiminen ei ole kenestäkään mukavaa. Tässä taas huomaa kuinka paljon meditoinnista on hyötyä. Kukaan muu Sellon ihmemaassa ei reagoinut hysteerisellä naurulla kuulutukseen:"Ja nyt Ruohonjuuressa huipputarjous! Pallivaha! Koska genitaalien raapiminen ei ole kenestäkään mukavaa!" Ensimmäisen kerran oletin kuulleeni väärin, mutta kun tämä huipputarjous vielä toistettiin, aloin miettimään omaa mielenterveyttä, kuuluttajan mielenterveyttä ja etenkin kaikkien muiden asiakkaiden mielenterveyttä. Teki mieli ottaa ihmisiä hihasta ja kysyä että kuulitteko ton? Eikö ole hulvatonta? Siis voiko tämä olla totta. Soitin sen sijaan serkulle ja nauroin hänen kanssaan asialle ja koska olin kuitenkin ihan ko liikkeen nurkilla, päätin tarkistaa asian... Kysykää vielä ostinko?

No tietenkin! Kassaneiti, hieman iäkkäämpi rouva, tätä kuulutusta nauroi minun kanssani, mutta lisäsi sitten vakavalla naamalla, että kyllä se on kuulkaa ongelma. Eikä se tosiaan ole mukavaa katsoa, kun sieltä raaputetaan. Vanhemmat neidit tietävät mistä puhuvat :)

T. Emo

P.S. Onko jollain tarvetta pallivahalle? Myyn sisäänostohintaan.

Meditoinnista

Vähän on ollut hermot kireellä kaikkien defenssien kanssa ja huonosti nukuttujen öiden. Kissat on ihania ja tuo paljon iloa päivään, mutta ne vois olla vähän hiljasempia yöaikaan. Oman lisänsä tuo lasten, lähinnä sen isoimman, meluaminen keskellä yötä. Tämä elämä vaatii paljon meditaatiota ja paljon ystäviä...siis ei määrällisesti vaan laadullisesti. Anteeksi ystävät, kun joudutte tämän loputonta puhetulvaa kuuntelemaan...

Aloitin meditoinnin melko nuorena, eikä se ollut varsinaista meditointia, vaan yhden parhaan ystävän ihan paras äiti, joka antoi rentoutuskasetin. Juu. Kyllä mä olen vanha. C-kasetti, joka piti vielä kääntää kesken parhaan rentoutuksen. Siinä visualisoitiin ranta? Vai metsä? Vai molemmat? Ja siellä sitten hengattiin ja kuunneltiin laineiden liplatusta ja linnun laulua. Ja mä ihan oikeesti teininä tätä kuuntelin. En nyt siitä hullua hurskaammaksi tullut, mutta se vissiin madalsi kynnystä aloittaa kahdeksan viikon mindfulness-harjoittelu. Joillekin aloittaminen saattaa olla työn ja tuskan takana, koska tuntuuhan se nyt helvetin tyhmältä maata lattialla ja keskittyä varpaisiin ja niiden mahdollisiin tuntemuksiin ("jos et tunne mitään, tunnet 'ei tuntemusta'..just).

Joka tapauksessa sinnikkäästi meditoin joka päivä kaksi kertaa. Kehomeditaation ja istumameditaation (laitan linkit jos osaan). Neljän viikon kohdilla (viikossa sai pitää yhden välipäivän) päässä kirjaimellisesti napsahti. Tunsin kun aivot asettautuivat uuteen järjestykseen. Mitään ihmeellistä ei tapahtunut, mutta se tunne oli omituinen. Pystyi katsomaan maailmaa, jotenkin vähemmän automaattiohjauksella ja kaikki oli kuitenkin ihan samanlaista. Se alkuhuuma oli varmasti hiukan rasittava, kun paasasin muille tästä oivalluksesta...

Paasaan edelleenkin. En tiedä missä lie olisin ilman sitä että pystyn katsomaan asioita "ulkopuolelta". Jopa omaa toimintaa. On hienoa huomata, kuinka sitä on tunteineen ja ajatuksineen vieläkin sen pienen pelokkaan tytön asemassa. Sen tytön jonka äiti ilmoitti myyvänsä arabiaan sheikeille kymmenestä kamelista tai vievänsä lastenkotiin, jos hän ei käyttäydy... Kyllähän sitä...aina murrosikään saakka jaksoi pelätä.

No nyt perheessä on murrosikäinen joka on iloisesti helvetin vihainen nuori mies. Pikkusisko seuraa järkyttävää vauhtia perässä (tytöt kun kehittyvät aiemmin)... Ja äiti on... Ehkä hiukan hukassa näiden kanssa... Ja silti iloinen, että ovat kotona huutamassa ja osoittamassa mieltään. Kiitos lapset kun olette olemassa. Elämä tuntuu välillä niin harmaalta, mutta tuotte siihen paljon väriä ja rakkautta. Sitä tarvitaan eniten näinä hetkinä, kun käydään toistemme hermoille.💕

T. Emo

P.S. Tämä ei kantaudu lasten korviin, koska otin niiltä penteleiltä netin pois

Defenssit osa7

Ei hitto ku ei jaksa, ei pysty, ei haluu!! Saako heittäytyä lattialle huutamaan? Eli:

Taantuminen (regressio)- Taantuminen stressaavassa tilanteessa aiemmalle kehitystasolle.
Miten niin aiemmalle. Oonkohan mä lapsenakin juossut metsään itkemään kun oikein paljon tekee kipeää. Ja muistan yhden "harava"-episodin, kun tosiaan teki mieli heittäytyä kaupan lattialle huutamaan. Kuka ihme kieltää vaimoaan ostamasta haravaa? Sen sijaan mökötin ja haukuin toista tyhmäksi. Taantumista käy joka kerta kun pääsen ystävien kanssa viihteelle. On ihana tuntea olonsa vapautuneeksi.

Toiminnallistaminen (ajeeraus, ageeraus, "acting out")- sisäisestä tunnetilasta kumpuava harkitsematon, impulsiivinen toiminta; epäkypsänä pidetty tapa reagoida turhautumista ja ahdistusta herättäviin asioihin toiminnan kautta
Tämä on sitä kun lyöt itseäsi kirjalla päähän, kun toinen ei vaan tajua...myös sitä kun lyöt toista kirjalla päähän. Jotkut paiskovat ovia (minäkö?) ja tömistelevät rappuset ylös (ei rappuja enää). Hauska lainaus kirjasta "kun kyky kielellistää ja käsitteellistää omaa kokemusmaailmaa on riittämätön, turhauttavaa ärsykettä voi käsitellä tekojen kautta".. Voiko? Voiko se turhauttava ärsyke olla ihminen?

Toiseen heijastaminen (projektio)- Hankalaksi koettujen omien mielensisältöjen siirtäminen toisen ihmisen ominaisuuksiksi tai muuhun ulkoiseen kohteeseen.
Tää on yks mun lemppareista. "En minä mutku pojat". Lause lapsuudesta. Toimii myös toisinpäin eli silloin kun joku kovasti minua kritisoi. Katselen pää hiukan kenossa ja mietin, että toi varmaan projisoi. Kylläpä sillä on paljon ongelmia. Nykyään hankaluudeksi on muodostunut se että kun ajattelen, että joku on jonkinlainen (sanotaan vaikka epäluotettava), niin mietin että hetkonen. Mitä jos itse olen epäluotettava ja projisoin tämän toiseen. Toiveita ja unelmiakin voi kuulemma projisoida toiseen, vaikka niin että olettaa vastaeroneen ystävänsä pomppivan ilosta, kun itse elää ankeassa parisuhteessa.

Torjunta (regressio)- Hankalasti käsiteltävien tai hyväksyttävien mielensisältöjen jääminen tietoisuuden ulkopuolelle
Pikkusen menee limittäin torjunnat, estämiset, kieltämiset ja dissosiaatiot. Ilmeisesti dissosiaation yhteydessä esiintyy torjuntaa ja kieltäminen taas eroaa laadullisesti torjunnasta. Esim. en usko että haluat erota (kieltäminen) ja erotessa torjutaan se että haluttiin itse erota..jotain tällasta.. Mihinköhän kategoriaan menisi ystävien yhteinen tuttu, jonka olemassaolon muistin vasta vuosien päästä? Estinkö, torjuinko vai mitätöinkö? Kaveri oli aika outo... En vaan muista miksi?

Ulkoistaminen (eksternalisaatio)- Yläkäsite mekanismeille, joissa mielen sisäiset kokemukset siirtyvät ulkoisiksi prosesseiksi
mm. projektio, toiminnallistaminen, seksualisaatio. En saa äänestettyä, koska äänestyspaikat on niin hemmetin kaukana.. No kävin tyttöjen kanssa äänestämässä... Mutta melkein potkaisin oveen tajutessani että vaihtoehdot ovat pikkukunnassa kovin rajalliset (toiminnallistamista). Uskon kuitenkin juuri oman ehdokkaan toteuttavan kaikki salaiset fantasiani (seksualisaatio ja projisointi).

Välttely- Ahdistavien tilanteiden välttely
En tiedä miksi mulle tuli mieleen Mr.Bean. Oikeestaan kaikki hyvät komediasarjat perustuvat johonkin defenssiin.. Mrs. Bucket.. Voi jumalauta :) Ja nyt vasta tajusin. Oliskohan hyvä konsepti tehdä tv-sarja pelkästään defensseistä. Eiku.. Viidakon tähtöset. Mikä sen maailmannapadefenssin nimi olikaan.. Joo. Näköjään tässä välttelen omaa välttely-defenssiä. Enpäs vastaa puheluun, kun tiedän siellä olevan vain sinnikkään puhelinmyyjän. En keskustele tästä aiheesta, kun siitä tulee paha mieli. Katso. Ihminen tulee vastaan. Mitä täällä puhelimessa onkaan.

Älyllistäminen (intellektualisaatio)- Hankalia tunteita provosoivan asian käsittely älyllisellä, käsitteellisellä tasolla ilman tunnekokemusta
Joo. Hankalaa. Miettiä omia puolustusmekanismejaan. Onneksi niitä voi näin älyllisesti käsitellä kirjoittamalla ja täten välttää hankalat tunteet. Jännää. Mahdanko olla ihan terve vai en. Jännää. Tutkitaanko tätä hieman syvemmin seuraavassa postauksessa? Jännää.

Tässä listaus kirjasta löytyvistä suojamekanismeista aakkosjärjestyksessä. Ja en usko että koko ajan on joku defenssi "päällä" ja tekstissä on PALJON HUUMORIA (Se on se "all-time-favourite"). Haluaisin huomauttaa että vaikka sinusta tuntuu siltä että maailma kaatuu ja olet ihan seko, se ei pidä paikkansa. Tekstin on tarkoitus kertoa, että nää on niinku bakteerit meidän suolistossa. Kaikilla on niitä, ilman ei tultais toimeen ja joskus joku hiton candita kasvaa liikaa ja aiheuttaa kutinaa ja pahaa oloa.

Mindfulness. Mä meen meditoimaan. Lapset maailmalla (naapurissa) hetken ja yritän välttää viimeöisen "apua-taidan-tukehtua"-kohtauksen. Hiton flunssat.

T. Emo

Defenssit osa6

Tiedättekö kun juttelee suomenruotsalaisten kanssa (ihan suomeksi) ja sitten alkaa itsekin kuulostaa ihan Jari Sillanpäältä (Pariisi-Helsinki, tämän bravuuri). En minäkään (mitään en myönnä). Tämä liittyy seuraavaan:

Samastuminen (identifikaatio)- Toisen ominaisuuksien kokeminen omina. Aaa.. Tämän takia siis ajattelen olevani hullu. "Samastuminen muokkaa identiteettiä". Au. Varokaa vaan. Tämän takia alamme hyvässä porukassa puhumaan samalla murteella ja pukeutumaan samalla tavalla. Tavallaan siis hyvinkin positiivinen mekanismi ja aika lailla tiedostamaton. Okei.. Mutta kuka oli hullu ensin? Minä vai kaverit? Sinä vai minä?

Seksualisaatio- Laalaalaa (en kehtaa puhuakaan).. Tämä voi liittyä myös seksiriippuvuuteen. Itse olen pakkovieroittautunut. Ei hyvä defenssi. Voisi ilmetä myös niin että rakkaudennälkäisenä hyppäisi kenen tahansa sänkyyn. Tai raiskaamalla. Ei hyvä. Seksualisaatio on siis keino purkaa vihaakin. En myönnä tätä keinoa omaavani...(ja satunnainen oman käden oikeus ei ole defenssi.. se on muuten vaan rentouttavaa..ei ollenkaan pakonomaista itsensä lohduttamista)

Sisäistäminen (internaliasaatio)- Yläkäsite niille mekanismeille, joissa ulkoiset tapaukset siirtyvät mielensisäisiksi proseseiksi.
Öö.. No just niitä juttuja kun aletaan puhumaan "Jari Sillanpäätä" ja vanhempien arvot ohjaavat pikkupiltin ahneuden tielle. Tai vaikka toisten arvostamiseen.. Näinkin voi tapahtua. Sisäistäminen voi ilmeisesti olla pelkkä toivekin siitä että itsessä olisi jotain, mitä arvostaa toisessa. Dalai Lama. Mä niin haluaisin sisäisen rauhan ja oranssin kaavun.

Sisällytys (introjektio)- Ulkoisen kohteen siirtyminen oman mielen sisäiseksi edustukseksi.
Hei tää on tää! Siis just hiffasin. Siis se tieto että joku on olemassa vaikka se ei oo paikalla. Mul on ollu tää. Siis niinku kaikilla lapsilla tulee joskus. Eikö ole hullua, että pieni vauva ei tiedä että jokin on olemassa, jos sitä ei ole sen näköpiirissä. Sisällytys tekee sen "sisäisen toisen", joka kertoo että olet ihana..Tai sitten se sanoo että ei sustakaan ollut mihinkään, ja kohta taas menee pieleen, ei susta kukaan välitä..nyyh. Jos se ääni on tollanen niin saako sen ampua?

Somatisointi- Psyykkisen jännitteen purkautuminen ruumiillisena oireena
Oonko mä kertonut että mulla on ollut pää melkein kuukauden kipee... Tai niskat seitsemän vuotta jumissa. Nostakaa käsi ylös kenellä menee maha sekaisin kun jännittää. Miksei vois vaan jännittää. Kiva lähteä työhaastatteluun paskat housuissa.

Jep. Mä oon väsynyt ja myös somatisoinut itselleni lapsia piinanneen flunssan.. Rankka viikonloppu ja voisin sisäistää nyt jonkun unen... Defenssejä löytyy vielä.. Eikä kirjassa vissiin ollut listausta kaikista, mutta palataan asiaan sitten kun tämä jaksaa... Kaikki lapsetkin somasti koossa, että ei tule sairastaminen turhan helpoksi..

T.Emo

P.S. Siirryin vähän kevyempään kirjallisuuteen. Ajaton klassikko Matt Groeningilta. Serkkuseni ajatteli että sopii minulle paremmin...pitkäaikainen laina...

Defenssit osa5

Terve! Tai sairas. Ihan miten vaan. Lupasin jatkaa suojamekanismeista. Osa tuntuu menevän vähän päälleikkäin, ja jos joku alan ammattilainen nyt närkästyy, että jaan ihmisille ihan väärää informaatiota, niin ole hyvä. Närkästy. Ota omena. Ja lohkotaan se sulle.

Lohkoaminen ("splitting", halkominen)- Mustavalkoinen, vain asioiden ääripäät huomioiva ajattelu.
Ja miten mulla viimeks tulikin persut mieleen. Johtuu varmaan vaaleista. Kyllä mä uskon että sieltä löytyy vähemmän radikaaleilla defensseillä kulkevia ihmisiä. En kai mä nyt niin mustavalkoinen ole. Natsisaksa tuntui olevan aika loisto esimerkki tästä defenssistä. Ja tällainen suojamekanismi kuuluu ihmisen psyykeen..siinä kahden-kolmen vuoden iässä.. Tällähän vaan selitetään omaa käyttäytymistä. Tuo ihminen on hyvä niin kauan kun saan siltä karkkia ja muuttuu pahaksi, kun mulle tuleekin joku ikävä tunne. Itse myönnän että ex-puoliso muuttui melkeinpä yhdessä yössä narsistisiaksi, juurikin tämän suojan ansiosta (oletan..). Kun sain itseäni muuten kasaan osasin ottaa vastuuta erosta itsellenikin ja käyttää muita keinoja selvitäkseni hauraan (vieläkin) pääni kanssa. Paha juttu on kai jos tällainen jää päälle.

Mitätöinti (devaluaatio, arvon kielto)- Korostuneiden tai perusteettomien kielteisten ominaisuuksien liittäminen muihin tai itseen.
Parasta luovuttaa jo nyt. Mä oon niin huono tässä että ei tää onnistu kuitenkaan. Itsen mitätöinti siis onnistuu. Saattaa olla että joskus olen mitätöinyt muitakin. Vaikka vuonna kaksi ja nakki kun se saatanan insinööri ei soittanut takasin. En mä mitään insinööriä olis halunutkaan. Ehkä vähän mitätöin.

Myötäily- Muiden mielipiteeseen yhtyminen omien, todellisten tuntemusten jäädessä välittymättä.
Tämä on minulle varsinainen ongelma. Luulen että joku sanoisi ettei minulla ole mitään ongelmaa oman mielipiteen ilmaisemisessa, mutta on mulla. Myötäilen eli olen hiljaa ihan liikaa. Kuuntelen ja huomaan että olen ihan eri mieltä, mutta en sano mitään kun uskon että toisellakin on hyvä pointti. Hän on myös oikeassa. Ja sitten en saa välitettyä omia tuntemuksiani. Plääh. Meditointi on tehnyt musta nössön. Sitten pääsen kotiin tai samanmieliseen porukkaan ja lataan täyslaidallisen padottuja tuntemuksia.

Näennäispelottomuus (kontrafoobisuus)- Epämiellyttäviin tai vaarallisiin tilanteisiin hakeutuminen vastoin todellista tunnetta; liian reipasta, jopa pakonomaista ahdistavan aiheen kohtaamista.
Jännä. Mun mielestä tämä on hyvä. Korkeanpaikanpelko lähti Tytyrin kaivoksessa, jollain ihme temppuradalla, missä piti hypätä (valjaissa!) korkelta johonkin lenksuun, mistä en saanut kiinni. Hypynkin tein vain ryhmäpaineessa ja olihan siellä sukulaispoika jolle piti näyttää.. Siinä kun aivot kuvittelee tippuvansa kymmenien metrien matkan niin kummasti lähtee pelot. Kammosin joskus myös hämähäkkejä. Sitten törmäsin maailman isoimpaan ja ilkeimpään vesihämähäkkiin. Se oli niin hieno että oli pakko räpsiä kuvia ja ihastella. Tämä oli siis Savossa, missä kaikki on isompaa ja hienompaa. Kotiin päästyä kuljettelin pikkuhämppyä käsissäni, enkä voi enää sanoa pelkääväni. Toimiva defenssi siis. Voisiko tätä jotenkin mukauttaa ihmissuhteisiin.

Passiivinen-aggressiivisuus- epäsuora vihamielisyyden ilmaisu
Tää on mun inhokki. Olen aina ajatellut että MÄ olen hyvä näyttämään vihani. Ja se on hyvä juttu. Jotenkin sitä vaan oppi tämän passiivis-aggressiivisuudenkin. Tai sitten mä olen oikeasti niiiiiin vihainen aina ollut että tavan ilmaisut ei vaan riittänyt. Jos valtasuhteet ovat epätasapainoiset, niin passiivis-aggressiivinen vihanilmaisu voi kirjailijan mielestä olla ainoa keino ilmaista vihaa. Paskat. Sanon minä. Mitä vikaa on kertoa pomolle että nyt vituttaa huolella? Tai pomon alaiselleen? Parisuhteessa tää on parasta myrkkyä mitä tiedän ja hiton helposti opittavissa. Ei voi olla muuta kuin passiivis-aggressiivinen, jos selkeästä vihan ilmaisusta tulee puolen vuoden mykkäkoulu. Ja kuinka inhottavaa on se kun toinen vittuilee sarkastisesti (eli on vihainen) ja kysyt mistä tuulee, niin sehän on vain huumoria. Ei mulla mikään oo. Ehdoton inhokki. Ja kyllä. Olen jäänyt jumiin tähän Paska-aggressioon.

Reaktionmuodostus- Kielteisen tunnetilan purkautuminen todelliseen toimintayllykkeeseen nähden vastakkaisella, sosiaalisesti hyväksyttävällä reaktiolla.
Tämä kuuluu siihen sarjaan kun isosisko leikkii kultaisesti pikkusiskon kanssa, mutta otteet ihan vahingossa tulevat vähän kovakouraisiksi... Mitäköhän reaktioita itse on tullut muodostettua... Olisikohan taidokas unohtaminen tässä kategoriassa. Siis stressin takia pää on muutenkin höttöä (aina välillä), mutta voisin kuvitella että joskus on saattanut vaikka pojan kokispullo unohtua kauppaan ihan suorassa suhteessa koulumenestyksen kanssa. Reaktionmuodostus johtuu vaikeasti käsiteltävistä tunnetiloista.. juu-u..

Onpas ikäviä defenssejä.. Mä voisin pitkin hampain valkata tosta myötäilyn, mutta en kuitenkaan..oikeesti reaktionmuodostuksen. Tän mä hiffaan huonoiten niin otetaan se. Ei mitään myötäilyjä. Yöh. Pois se minusta.

T. Emo

P. S. Tästä on tullut "crazy catlady", kun kaksi ihanaa veljestä muutti tänne. Hellyysvaje hoidettu :)