Defenssit osa4

Heips. Tänään päästään Jalostamisen ihmemaailmaan. Hassua. Serkkuseni jalostavat raaka-aineita.. Tämä kyky on heillä siis vahvana.

Jalostaminen (sublimaatio)- Hankalien tunteiden aiheuttaman tukalan tilan helpottaminen rakentavalla toiminnalla
Noh. Tässä minä kirjoitan ja jalostan hankalia tunteitani ja tuntemuksiani luovaan toimintaan. Välillä saatan ottaa kynän/pensselin/savimöhkäleen käteen ja purkaa seksuaalisia patoumia tähän. Ja vihaa. Ja masennusta. Onpas jaloa.

Järkeistäminen (rationalisaatio)- Oman edun mukainen mutta logiikaltaan ontuva selittely, yleensä sekä ulkoistavaa että totuutta vääristelevää argumentointia
Jätin artesaanikoulun kesken, koska poikani oli niin paljon kipeä ja jäin opinnoissa jälkeen. En ole lähettänyt työhakemuksia, koska tietokoneeni tilttasi, en ole maalannut portaita (tämän viikon askare), koska aurinko paistaa (joo lunta sataa. Tiedän), en ole käynyt äänestämässä, koska haluan tietää ehdokkaista lisää..Joo. Näin niitä löytyy. Kauheen mukavaa tämä järkeistäminen. Kauhean järkevää.

Kaikkivoipaisuus (omnipotenssi)- Perusteettoman henkilökohtaisen paremmuuden ja kyvykkyyden kokeminen
Kyl mä tän hoidan. Ja isona musta tulee kuuluisa taiteilija. Hmm. Välillä tosiaan tuntuu että kyllä mä tän handlaan. Kirjan kuvauksesta en vaan saanut selvää että onko tää päällä aina vaan vain silloin tällöin. Koska joskus kun mä unessa lennän, niin kaikki onnistuu :) Ehkä tämä on enemmän sitä lapsen uskoa siitä että on supersankari. En ole ikinä tavannut ihmistä joka uskoisi että on aina kaikkivoipainen. Muutamia (itseni mukaan lukien), jotka välillä niin kuvittelevat. Vihreä mies Hulk. Oi niitä muistoja.. Voiskohan tällasen kaikkivoipaisuuden tilata itselleen? Mun mielestä olis hurjan kiva uskoa itseeni.

Kieltäminen- Muille ilmeisen tosiasian huomiotta jättäminen tai kiistäminen
Todellisuutta vääristellään massiivisesti. hmm..Kiellän ehdottomasti minulla mitään tällaista olevan! Ja lapsetkin ovat ihan vaan kultamussukoita ja kaikki on hyvin. Tiskit on tiskattu ja minulla mitään ole.

Kohteen siirto (displacement)- Tunteen yllyttämän toiminnan kohdistuminen alkuperäisestä poikkeavaan kohteeseen.
Tekisi mieli lyödä jotain, mutta lyönkin seinään. En lyö, kun se sattuu, mutta tätä kohteen siirto on. Itse vissiin toteutan tätä sanallisesti. En uskalla sanoa jollekin jotain ja sitten puhun kukille. Lähinnä kukille. Sanon niille että "Roskiksessa on tilaa!! Paskiaiset!"... En oikeasti loukkaantuisivat vain.. mutta voisin kyllä näin siirtää kohdetta..mutta pyrin huomioimaan myös kukat.. Käyn halailemassa puita metsässä. Onko tämä kohteen siirtoa? En pääse halailemaan Johnny Deppiä niin halaan puita.

Kontrollointi- Omien vaikuttamismahdollisuuksien yliarviointia ja samanaikaista satunnaisten, kontrolloimattomien tekijöiden aliarviointia
Jup. Tätä tuli harrastettua joskus enemmänkin. Halusin kontrolloida kaikkea ja kaikkia. Esiteininä ja Teininä. Tällöin saattoi muuten olla hiukan kaikkivoipaisuuttakin.. Anteeksi serkkuseni... Onneksi maailma näytti että on aika vähän mitä voin kontrolloida ja siitäkin vähästä vain vähän (eli oma pää). Ehkä kotona tätä esiintyy vieläkin. Minä teen itse..hmm.. Ja laitan miljoona lappua, jotka kertovat milloin, miten ja miksi. Mitäköhän kamalaa tällä yritän tukahduttaa. Voi ei.. Lisää ahdistuksia.

Korvaaminen (kompensaatio)- Koettu heikkous pyritään korvaamaan jollakin toisella kokemuksella ja siitä saatavalla tyydytyksellä
En osaa hiihtää, menenpäs siis sisälle juomaan kuumaa kaakaota ja saamaan suunnatonta tyydytystä siitä.

Kumoaminen (tyhjäksi tekeminen, undoing)- Yritys hyvittää jo tapahtunut, ahdistusta herättävä kokemus uuden teon kautta.
Tää on niin selkeä. Melkein joka kerta kun hermostun lapsille (usein ilman syytä toteuttassani muita mukavia defenssejä) niin tilanteen rauhoituttua laitan vaikka kaakaota tai olen ylenpalttisen ystävällinen. Onkohan tämä lasten mielestä sekavaa? Voisikohan tämän vaikka jalostaa joksikin muuksi? Niinkuin vaikka KESKUSTELUKSI!

Olispas mukava jos jokainen tekisi itselleen vastaavan listan. Sitten voitaisiin vertailla että miten meidän suojamekanismit toimii yhteen, ja voitais miettiä yhdessä että voisko ton vaihtaa johonkin toiseen ja mites sulla tää toimii? Seuraavaksi mennään persujen puolelle eli pistetään kaikki mustavalkoiseksi.

T. Emo

Defenssit osa3

Terveisiä fantasia maasta. Tiedättekö kuinka monta vuotta voi elää uppoutuneena kirjoihin?

Haavemaailmaan vetäytyminen (autistinen fantasia, skitsoidi fantasia)- totuuden väistäminen fantasiamaailmaan uppoutumalla
Koskapa olen selkounennäkijä ja autenttinen dinosaurusterapeutti, sivuutan kysymyksen tämän puolustusmekanismin oikeutuksesta täysin. Kuka meistä ei väistäisi totuutta? Tiedekö on vastaus? No ei todellakaan. Kaikille niille jotka kuvittelevat olevansa loogisia ja älykkäitä ihmisolentoja tiedoksi, että tiede on määritellyt maailmaamme noin 300 vuotta. Hah! Vaikka en itse enkeliterapiaa suosittelekaan on sillä pidemmät perinteet kuin psykoanalyysilla. Minähän elän minun fantasioissani jos haluan! Eikä kukaan tule minulle sanomaan että sä olet nyt kyllä kehittänyt sopimattoman suojamekanismin hauraalle psyykellesi.

Heijastava samastuminen (projektiivinen identifikaatio)- Oma ominaisuus heijastetaan toiseen, minkä jälkeen sitä aletaan käsitellä toisessa; jostakusta toisesta kuvitellaan jotakin mikä ei pidä paikkansa, ja aletaan käyttäytyä niin, että toinen muuttaa käytöstään ja kuvitelma näyttää osoittautuvan todeksi. Tämä on keino pitää yllä myönteistä minäkuvaa ja on "projektiota" laaja-alaisempaa.
Hiukan hankalasti avattava puolustusmekanismi...mutta suurin piirtein näin tätä toteutan: Juttelen ystävän kanssa ja selitän että en mä oon varmaan tosi rasittava ja selitän tätä niin monta kertaa että ystävä tosiaan alkaa pitää tätä rasittavana.

Huomion siirto (distraktio, eskapismi)- Huomion kiinnittyminen epäolennaisiin sisältöihin
Tämä on se juttu kun parisuhteessa menee päin helvettiä ja alat konmarittamaan. Toimii. Tavallaan. Tai silloin kun ahdistaa markkinoida itseään ja huomaa että pitikin maalata tuo lipasto. Olo on hetken aikaa parempi

Huumori- vuorovaikutuksen ja viestinnän muoto, jonka tarkoitus on tuottaa iloa ja huvittaa muita ihmisiä
Tästä mulla on loistava esimerkki meidän suvun huumorintajusta. Isoäitini oli juuri (taas) muuttanut ja oli ollut ehkä hiukan kipeänäkin. Menin käymään uudessa kodissa ja hän oli siellä selailemassa hautapaikkalappuja (mitä lie laskuja ja ilmoituksia olivatkaan). Heitin sitte että "oletko sä jo taas muuttamassa". Tämä ei ehkä kaikkien huumorintajuun uppoa, enkä olisi ihan kelle tahansa näin sanonut, mutta muutto oli tosiaan rankka ja saimme molemmat hitonmoiset naurut tästä letkautuksesta. Huumori kuuluu ylemmän tason puolustusmekanismeihin ja se EI ole sama kuin ironinen passiivis-aggressiivinen vittuilu. Vaan huumorilla puretaan jännittyneitä tilanteita. Ei omaa pahaa oloa.

Idealisaatio- korostuneiden tai perusteettomien myönteisten ominaisuuksien liittäminen muihin tai itseen
Joo-o. Näin on tapahtunut jokaisessa suhteessa. Näin tapahtuu varmasti useimmille rakastumisen alkuvaiheessa. Nuo tuon toisen hyvät puolet ovat vaan niin HYVIÄ. Idealisaatiossa nähdään ne huonotkin puolet, mutta ne jäävät HYVIEN puolien varjoon. Tämä ihastuksen kohde on täydellinen otus. Kunnes se syö minun kukat! Ja pissaa lattialle. Näin on käynyt varmasti myös Venäjän kansalle. Ei minulla mitään ole Putinia vastaan. Parempi Putin kuin Trump, mutta kyllä tässä vähän keskenkasvuisen lapsen isäihannointia on nähtävissä. Kuis Suomessa?

Lempparini näistä on Huumori. Kaikista muista on tullut vain vaikeuksia..tai no Haavemaailma on kanssa hyvä. Sitä vaan ei saa käytäntöön niin hyvin kuin huumoria.

T.Emo

Defenssit osa2

Ja taas mennään. Nyt tulee mielenjärkkymisen äiti eli tadaa!

Dissosiaatio- Tavallisesti yhtenäisen mielen sisäisen kokemuksen hajautuminen toisistaan irrallisiksi osiksi. Vähän niinkuin "lohkominen" (tähän mennään kyllä), mutta kokonaisvaltaisempaa. En muuten muista mitään teiniajasta. Tai no joskus muistan. Useimmiten en. Mahtoi olla traumaattista aikaa. En luultavasti muistaisi viime vuodestakaan, mutta olen keksinyt paljon hauskempia defenssejä. Niinkuin:

Dramatisointi- Tarpeettoman tunteikas viestintätyyli tai teatraalinen sosiaalinen näyttäytyminen, tilanteen tehostaminen tunteiden avulla
Hei moi. Mä värjäsin hiukset siniseksi ja pillahdin itkuun. Huomaisko joku mut nyt. Osaan myös mököttää superteatraalisesti ja kertoa hiton hyvin vitsejä. Nyyh.

Ennakointi- Ennakoiva eläytyminen tulevaisuuden haasteisiin realistisesti eri vaihtoehtoja ja niiden psyykkisiä seurauksia pohdiskellen
Tää on hyvä. Mä valmistaudun tooosi realistisesti tulevaisuuteen. Aina odottaen pahinta ja sit kun se sieltä saapuu (aina se saapuu) niin en oo yhtään hajalla. Tai siis oon. Mutta en oo yhtään enempää hajalla ku odotinkaan. Saattaa olla että itsellä tähän sekoittuu hieman noita "alkeellisimpia" defenssimekanismeja, mut ei mitään. Mä osasin odottaa sitä.

Eristäminen (isolaatio)- Kyvyttömyys kokea hankalaan asiaan liittyvää tunnetta
Oho. Ei mulla ainakaan Mä en vaan tunne mitään. Oikeesti. Häiriötä kutsutaan myös aleksitymiaksi. Tunnistat tämän kun kysyt että miten selvisin erosta ja kerron kuinka laitoin asuntohakemukset ja pakkasin tavarat ja listasin lastentapaamissuunnitelmia ja kävin paljon kävelyillä.

Estäminen (suppressio, tukahduttaminen)- Epämiellyttävän asian tietoinen mielestä pois pitäminen
Tämä kun en suostu puhumaan siitä yhdestä asiasta, jonka mieleen palauttaminen toisi liikaa tunteita pintaan. Käsittelen sen myöhemmin. Estäminen kuluttaa voimavaroja ja muuttuu pitkään kestäessään kieltämiseksi ja taantumiseksi. Lupaan käsitellä "juttuni" heti kun saan työt tehtyä. Konkreettisempi esimerkki löytyy vuosien takaa, kun olin mummolle sukkahousuja laittamassa ja sain puhelun kotoa. Koira oli kuollut. Siinä sitten ajatuksia estellen mummolle sukkikset jalkaan hymy suin ja äkkiä ulos itkemään.

Huomenna lähdetään vetäytymään haavemaailmaan (autistinen fantasia, skitsoidi fantasia- kamalan negatiivisia sanoja niin hienosta suojamekanismista...)

T. Emo

Defenssit osa1

Terve taas!
Tässä olen pähkäillyt että mistä kirjoittaisin. Aluksi ajattelin herttaisesti kirjoittaa Rakkaudesta kun mehiläisetkin ovat jo heränneet. Sitten sain aivan tarpeeksi yksisarvisista ja kaksoisliekeistä, että ajattelin kirjoittaa jotain OIKEAA asiaa (hän huusi katkerana). Olen kas kas taas lukenut ja voin suositella "En se minä ollut-itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet"-kirjaa. Tässä on mukava luettelo lopussa, mistä itse kukin voi valita sopivimmat keinot pitää psyykensä kasassa ja ehkä vähän miettiä olisiko aika luopua joistakin. Aloitan aakkosjärjestyksessä..Minultahan löytyy kaikki..

Altruismi- toisten tarpeille omistautuminen
Ei edes pahimmasta päästä. Tällä saa mukavasti oman sekavan elämänsä ja ahdistuksensa sysättyä taka-alalle. On hitokseen kiva mennä siivoomaan ihan vaan kun tietää tekevänsä vain hyvää. Ei tarvitse ollenkaan miettiä kuinka pärjää vaikka tulevan kuukauden. Jos tämä vanhus nyt kuitenkin saa jotain iloa kun edes joku on ystävällinen. Tai sitten kun yöllä vastailet sekopäisen tuttusi puheluihin, koska haluat vain auttaa. Ethän voi jättää vastaamatta, vaikka sinun täytyykin aamulla herätä. Tämä henkilö on selvästi pulassa! Ja palkintona tästä on omien ongelmien hautautuminen jonnekin syvälle, mistä pistävät päänsä esiin, vasta kun tajuat että sinulla on omakin elämä elettävänä... Onneksi aina löytyy autettavia :) Jospas sitä itseäänkin auttaisi.

Apaattinen vetäytyminen- luovuttava sulkeutuminen toivottomaksi koetussa ympäristössä
Kylläh! "Lievänä tämä voi ilmetä kyynisenä haluttomuutena muodostaa pysyviä ihmissuhteita aiempien pettymysten jälkeen". I rest my case. Saattaa olla, että joskun olen vetäytynyt kirjojen suojaan pakoon kaikkea vuorovaikutusta.. Saattaa olla että ilman lapsia olisin Linkolan naapuri..sieltä sadan kilsan päässä tietty.

Apua hylkivä valittaminen- Tyytymättömyyden ilmaiseminen hyväksymättä tarjottua apua
Oho. Kuka kävi just kuvaamassa tämän kanssakäymistä... Läheistä sukua passiivis-aggressiivisuudelle (mistä muuten syytän helposti muita. Enhän minä, mutta muut..tähänkin palataan myöhemmin). Aika monena päivänä tulee mouhottua sotkusta ja sitten kun joku tarjoutuu auttamaan, niin osaanko apua ottaa vastaan.. No en.. Kun mä vaan tykkään mouhota. Ei siis mitään henkilökohtaista. Äiti on vaan täynnä defenssejä.

Asketismi- Nautinnoista pidättäytyminen, välttämättömyyksien varassa eläminen
Tätä kaikkein vähiten tunnistan itsessäni. Olkoonkin että en ole uusia vaatteita ostanut kymmeneen vuoteen ja sohvalla on ihan hyvä nukkua.. Tämä asketismi toimii! Saan sairasta tyytyväisyyttä siitä että olen julmetun pihi. Hiukset pesen palasaippualla, vaikka ne tulevatkin sähköisiksi, mutta näin vaan on hyvä! Kuka sitä nyt vettä alkaa kaupasta raahaamaan..

Tässä ensimmäinen osa. Toivottavasti tämä auttaa muitakin tunnistamaan ja tunnustamaan omia defenssejä. Me tarvitsemme niitä. Jotkut vaan ovat parempia kuin muut. Tästä listasta valitsisin ehdottomasti altruismin, mutta niin että osaisin myös silloin tällöin kohdata ne omatkin tarpeet ja ahdistukset.

T.Emo

Rehellisyydestä

"Rehellisyys tarkoittaa yleiskielessä ensiksi totuudessa pysymistä ja totuuden mukaisuutta ja vilpittömyyttä ja toiseksi vilpin tai vääryyden harjoittamattomuutta, lakien ja sääntöjen noudattamista, luotettavuutta, kunniallisuutta, rehtiyttä"


Lainaus wikipediasta... Typerä aihe. Olen tullut siihen tulokseen ettei rehellisyyttä ole. Ihan vain siksi, koska se on subjektiivinen kokemus. Kun ihminen sanoo että lehmät lentää, eikä ne mielestäni lennä, en voi kuitenkaan sanoa toisen valehtelevan. Hänen maailmassaan lehmät lentävät. Jos hänenkään maailmassa lehmät eivät lennä, mutta toinen sinnikkäästi ilmaisee minulle tämän epätotuuden, ei asia siltikään kerro rehellisyydestä. Tai sen puutteesta. Tämä kertoo enemmän siitä, että toinen on peloissaan ja saa turvaa väittäessään minulle että lehmät lentävät. Tällöin saattaa käydä niin että katson taivaalle, enkä huomaa kuinka pieni ja mitätön tämä toinen on. Ja kuinka paikalla tai poissa sattuu olemaan.

Rehellisesti sanoen..join yhden oluen..

 Lakien puitteissa epärehellisyydestä voidaan toki rangaista. Tosin niin voidaan rehellisyydestäkin. Auta armias jos rikot vaitiolovelvollisuuttasi. Tässäkin kyse on pelosta. Ei epärehellisyydestä vaan pelosta. Rehellisyys onkin Rohkeutta. Rohkeutta kohdata maailma sellaisena kuin se on. Rohkeutta ottaa vastaan palaute oli se sitten kannustavaa tai musertavaa. Rohkeutta kertoa tunteistaan ja rohkeutta ottaa toisen tunteet vastaan. Se on rehellisyyttä. Rohkeus voittaa rehellisyyden 6-0. 

Sain viikolla pitkästä aikaa taiteiltua. Tein yhden piirroksen ja kesästä asti odottaneen maalauksen vihdoin valmiiksi. Se jotenkin säikäytti..liittynee tuohon rehellisyyteen. Aiheena alastomia naisia, mutta kun niitä alkoi raapustamaan, alitajunta halusi kertoa tarinan.

Terveisin "taas sä valehtelit-äiti", "sä aina huijaat-äiti" ja "en-muuten-jaksa-aina-olla-rohkea-nainen"

Kiitollisuus

Kaiken kuran keskellä meinaa unohtua kiitollisuus kaikesta ihanasta ja hyvästä :)

Olen taas ehtinyt lukemaan. Tästäkin sietää olla kiitollinen. John Naish, Riittää jo- irti maailmasta jossa kaikkea on ihan liikaa, oli oikeastaan se helppo kirja, mitä lukiessa vain nyökkäili, että juu kyllä, aivan, näin se on. Silti monet asiat selvisivät. Kuten ne hemmetin kukkaruukut (7e kappale), jotka nököttävät muutenkin jo täyteen ahdetulla ruokapöydällä. Hoidin niillä itselleni parempaa mieltä. Kun olo on hylätty ja yksinäinen niin sijoitus näihin ainutkertaisiin (heh) lasitaideteoksiin varmasti tuo minulle paremman tulevaisuuden. No Ei Tuo! Onneksi ihminen saa olla erehtyväinen. Olen hirvittävän kiitollinen tästä oivalluksesta. Olen hirvittävän kiitollinen, myös tästä kiitollisuuden muistuttamisesta. Jos muistaa olla kiitollinen, on onnellisuus askeleen lähempänä. Tutkitusti. Ja ahneus askeleen kauempana. Kiitollinen olen myös kaikista ihanista lähellä (ja kaukana) olevista ihmisistä. Kirjasta löytyi laskelma, minkä mukaan tienaan vuodessa 444 900 euroa! Tämä lasketaan mahdollisuudesta tavata ystäviä ja sukulaisia, hyvistä naapureista ja terveydestä. Naimisiinmeno lisää tuloja 63 000 euroa, minkä luonnollisesti miinustin. Avioero nääs.

Kiitollinen olen myös ihanista lapsistani. Pienin osoitti huomattavaa sitkeyttä viime viikolla painiessaan toistuvien astmakohtausten parissa. Ne kun tulivat joka kerta juostessa. Eipä pitkään haitannut kun juoksu jalkaa taas mentiin. Toiseksi pienin osoitti ylenpalttista pelihenkeä jakaessaan ja hävitessään. Uskomatonta tunteiden hallintaa. Toiseksi isoin on löytänyt opiskelun ilon ja kertotaulut tuntuvat kuin uppoavan päähän. Puhumattakaan hurjasta siivousvimmasta. Voi apua. Onko teini-ikä jo hormonisotkuineen alkanut. Isoin on osoittanut olevansa kohta aikuinen ja ottanut vastuuta elämästään ja jakanut tuntemuksia äidilleenkin (myös niitä negatiivisia), äiti kun ei osaa ajatuksia lukea. Kiitollisena katson kuinka nuoruusiän myräkät menevät ja kuinka ihanasti ne ovat itsellä jo läpi käyty.

Hassua miten jokainen kirja mihin tarttuu muistuttaa myös meditoinnista. Olenpas kiitollinen että tämän loistavan tavan olen saanut osaksi päivärutiinia. Olisi varmasti iiiiison kynnyksen takana alkaa sitä nyt harjoittelemaan.

Viime viikosta saakka olen ajatellut kirjoittaa rehellisyydestä. Rehellisyyden käsite on ollut jostain syystä mielessä. Onko se erilainen muille? Ja kuinka paljon erilainen käsitys rehellisyydestä voi olla? Tästä avautumisesta tulisi kuitenkin niin pitkä ja filosofinen, että se pitää jättää ehdottomasti loppuviikkoon ja muutaman viinilasillisen päähän :) Nyt keskityn olemaan kiitollinen

T.Emo(otio)

P.S. Yritän olla kiitollinen myös kaikesta sälästä (etenkin näistä kukkaruukuista)

 Täten vannon ja vakuutan etten mitään turhaa osta enää ikinä...(takaportti on turva.. jos ihana kauppias tilaa metalliset suppilot, niin ihan varmana käyn ne ostamassa)