torstai 11. toukokuuta 2017

Kuinka saat toiset omalle kannallesi (7-9)

Periaate 7- Anna toisen tuntea että idea oli hänen
Miehet... Jos mä olisin tienyt tän periaatteen niin mun elämä olisi ollut paljon helpompaa... Olisi pitänyt vaan pitää turpa kiinni ja olla sanomatta, että "sitä mä olen tässä puoli vuotta yrittänyt sanoa". Ja sama toisinpäin. Kyllähän sitä ottaa oman idean paljon innokkaammin vastaan! Ja mitä siinä olisi edes hävinnyt. Tätä tekniikkaa voi käyttää, myös antamalla pieniä vihjeitä toiselle, jos on tietävinään ratkaisun asiaan X. Ihmiset haluavat toimia omien aatteidensa mukaan ja pidämme siitä kun meiltä kysytään mielipidettä, toiveita ja ajatuksia. Hmm.. Aikaa vievempää kuin komentaminen ja valmiin idean esittäminen, mutta ihan varmasti myös hedelmällisempää...

Periaate 8- Yritä vilpittömästi katsella asioita toisen näkökannalta
Tätä. Täytyy. Harjoitella. ... Hitokseen vaikeeta. Että niinku pitäis puhua ottaen huomioon mitä toinen haluaa kuulla ja sitten toinen voi olla valmis kuuntelemaan minunkin mielipiteeni. Mä tykkään sanoa asioita suoraan. Joskus liiankin suoraan. Saattaa olla että täytyy ottaa se kuuntelemisen periaate käyttöön ja vaan pitää turpani kiinni. Voisin vaikka kysyä itseltäni, että miksi tämän toisen pitäisi tehdä niinkuin sanon?
Joskus mä en vaan puhu samaa kieltä. Miesten ajatuksen juoksua on erityisen vaikea seurata. Ja naisetko muka on vaikeita? Mä alan pikkuhiljaa kallistumaan siihen suuntaan, että täytyy vaan luovuttaa.

Periaate 9- Suhtaudu myötätuntoisesti toisen ajatuksiin ja toivomuksiin
Kun toinen haluaa olla vilpittömästi hankala, niin siinä on joku ihan pätevä syy takana. Onko? On. Jos olisin tuo toinen, tekisin aivan samalla tavalla ja silloin voin myös ymmärtää. Tai ainakin yrittää ymmärtää. Tässä oli myös konkreettinen neuvo mitä sanoa toiselle:"Jos olisin sinä, olisin tehnyt täsmälleen samalla tavalla". Eikö? Siis jos saisin toisen ruumiin, historian, ajatukset ja tunteet, niin todellakin olisin tehnyt näin. Seuraavan kerran, kun joku (arvatenkin joku lapsistani) haukkuu minua tyhmäksi, sanon juurikin näin. Samalla aion yrittää ymmärtää, että mikä osa hänen elämästänsä on ajanut toisen minua haukkumaan. Eikö ole jo typeryyttä sanoa ettei noin saa sanoa tai et voi sanoa noin. Meni jo ja loppu riippuu vastaanottajasta.

Nämä kolme periaatetta on vaikeita. On vaikeaa ymmärtää toista, jos ei vaan ymmärrä. Ja silloin on vaikeeta olla myötätuntoinen vaikka kuinka yrittäisi. Ei riitä kahden käden sormet laskemaan niitä kertoja, kun olen tahtomatta loukannut toista. Verisesti. Ja ihan hyvä niin. Täytyy ottaa tämäkin "itsemyötätunto"-harjoituksena.

T. Emo

P.S. Myötätuntoa itselle Depressio-kysely. Ei tullut ihan täysiä pisteitä, mutta suositus pitkästä lenkistä (ja tämän vitsin tajuaa vain harvat)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti