Vuosikatsaus

Kotiäitiyttä neljä vuotta
Opiskelua-yrittäjäksi-eronneeksi
Selviytymis/tuhoutumistarina?
Mindfulness, läsnäolo, Konmari
Mielitaju,mielen tajuttomuus, Dennet, synapseja, bittejä, kvanttifysiikkaa, WTF
Earthship
Luonto, kukat ja Mehiläiset <3
Shamaanit

Bullet Journal

Tässä tämän päivän mietteitä. Laiskuudenkin voisi lisätä listaan. Päättämättä jättäminenkin on päätös. Tein uuteen "bullet journaliin" serkuseni innoittamana vuosikatsauksen á la 2016. Tekeminen ahdisti. Kävin kaikki kamalat tunteet läpi, erosta kissan kuolemaan. Katselin listausta ja aloin ihmettelemään, että tässähän on hyviä asioita ENEMMÄN kuin ikäviä. Tämän todistaakseni laitoin väriä listaan yliviivauskynällä. Sinisellä ja pinkillä. Neutraaleihin laitoin oranssia.

Järkyttävää! Kaikesta ahdistuksesta, masennuksesta ja angstista huolimatta, elämäni on suurimmalta osalta ollut pinkkiä.. Hitto. Pinkkiä... Psykologiaa hiukan lukeneena, tiedän että jokaista negatiivista asiaa kohtaan ihminen tarvitsee kolme positiivista. Siinä sulle! Ole hyvä! Piristy!

Nyt sitten muuttamiseen. Tämä olikin mielenkiintoinen projekti. Vähän veivaamista ja säätämistä ja kasa hakemuksia. Miten sitä silloin saikin aikaan niin paljon. Hauskaa oli myös viikkoa ennen kuin sain päätöksen kaupungin asunnosta. Rakas tuleva ex-mieheni sanoikin että hän on myös muuttamassa, että voitte jäädä tähän asumaan... Välillä mietin että olenko hullu, kun kuitenkin muutin, mutta ei se olisi varmasti kodiksi muuttunut, kun ei ollut siltä ennenkään tuntunut. Kaikista päättämisistä huolimatta. Voiko ihminen päättää viihtyä jossain? Tunnen oloni edelleenkin ulkopuoliseksi täällä vaikka olen jo kuusi vuotta asunut, tutustunut ihaniin ihmisiin ja ollut peräti joissain tapahtumissa mukana.

Haluan vain pois. Muuttaminen jonnekin mikä tuntuu kodilta on ihanaa. Vaikka se tapahtuisi kamalissa olosuhteissa. Muistan lämmöllä ensimmäistä omaa kotiani, josta uupui mm. suihku. Tämä ei sinänsä haitannut, kun ei ollut sitä lämmintä vettäkään. Jotenkin sitä vaan kotiutui. Nykyinen asuntokin on kamalasta vuokrastaan, ja isännöitsijän "purkuilmoituksesta", huolimatta ihana. Aivan väärässä paikassa vaan.

Mutta niin.. Ajatelkaa kuin helppoa on muuttaa, kun melkein kaikki tavarat on karsittu (kiitos Konmarin) ja pakattu sievästi portaiden alle. Lasten tavaroita ei voinut heti ero- ja "te saatte sitten muuttaa"-ilmoituksen jälkeen pakata, mutta omat tavarat pakkasin. Sai sitten mies sisustaa enemmän oman makunsa mukaan. Hyvä että selvisin siitä "joudumme kestämään toisiamme"- stressistä. Sitä kesti monta kuukautta. Kuukausia.. Pullotettua vihaa. Sellaista vihaa, jonka voimalla ihmisiä tapetaan. Kunnes se laantui.. Miksi vihata jotain, joka ei ole edes sen arvoinen. Miksi tuhlata kallisarvoista energiaa tähän. Tuhlasin energiaa sitten kaikkeen muuhun. Muuton järjestelyyn, töihin, lapsiin, ystäviin ja sukulaisiin. Ja kappas. Näin minun vuodestani tuli pinkki.

Vihakin taisi muuttaa muotoansa suruksi sitten kun kaikki liikkeelle saava energia oli käytetty. Olo on tosiaan, kuin kuiviin rutistetulla tiskirätillä. Pääni taitaa olla kuitenkin sininen...

T.Emo

P.S. Bullet journaliin tutustuin facebookin Konmari-ryhmän kautta. Kiitos siitä. Bullet journal korvaa kalenterit, postit-laput ja ne tuhannet listat, millä yritän saada elämästäni selkoa.
http://www.hs.fi/nyt/art-2000004887737.html

P.P.S. Vihan hallinta vaati aika lailla meditointia, kuin myös muuttokin. Jos voit vaan välttää, älä tee niinkuin minä, vaan elä kauniissa parisuhteessa ja yritä selvittää asiat ennen kuin on myöhäistä. Jos olet kuitenkin tehnyt niinkuin minä ja elät oikeassa maailmassa (shit happens-ulottuvuudessa), lopeta pään seinään hakkaaminen ja meditoi. Se ei helpota elämää, mutta päänsärky rauhoittuu.