Terve! Tai sairas. Ihan miten vaan. Lupasin jatkaa suojamekanismeista. Osa tuntuu menevän vähän päälleikkäin, ja jos joku alan ammattilainen nyt närkästyy, että jaan ihmisille ihan väärää informaatiota, niin ole hyvä. Närkästy. Ota omena. Ja lohkotaan se sulle.
Lohkoaminen ("splitting", halkominen)- Mustavalkoinen, vain asioiden ääripäät huomioiva ajattelu.
Ja miten mulla viimeks tulikin persut mieleen. Johtuu varmaan vaaleista. Kyllä mä uskon että sieltä löytyy vähemmän radikaaleilla defensseillä kulkevia ihmisiä. En kai mä nyt niin mustavalkoinen ole. Natsisaksa tuntui olevan aika loisto esimerkki tästä defenssistä. Ja tällainen suojamekanismi kuuluu ihmisen psyykeen..siinä kahden-kolmen vuoden iässä.. Tällähän vaan selitetään omaa käyttäytymistä. Tuo ihminen on hyvä niin kauan kun saan siltä karkkia ja muuttuu pahaksi, kun mulle tuleekin joku ikävä tunne. Itse myönnän että ex-puoliso muuttui melkeinpä yhdessä yössä narsistisiaksi, juurikin tämän suojan ansiosta (oletan..). Kun sain itseäni muuten kasaan osasin ottaa vastuuta erosta itsellenikin ja käyttää muita keinoja selvitäkseni hauraan (vieläkin) pääni kanssa. Paha juttu on kai jos tällainen jää päälle.
Mitätöinti (devaluaatio, arvon kielto)- Korostuneiden tai perusteettomien kielteisten ominaisuuksien liittäminen muihin tai itseen.
Parasta luovuttaa jo nyt. Mä oon niin huono tässä että ei tää onnistu kuitenkaan. Itsen mitätöinti siis onnistuu. Saattaa olla että joskus olen mitätöinyt muitakin. Vaikka vuonna kaksi ja nakki kun se saatanan insinööri ei soittanut takasin. En mä mitään insinööriä olis halunutkaan. Ehkä vähän mitätöin.
Myötäily- Muiden mielipiteeseen yhtyminen omien, todellisten tuntemusten jäädessä välittymättä.
Tämä on minulle varsinainen ongelma. Luulen että joku sanoisi ettei minulla ole mitään ongelmaa oman mielipiteen ilmaisemisessa, mutta on mulla. Myötäilen eli olen hiljaa ihan liikaa. Kuuntelen ja huomaan että olen ihan eri mieltä, mutta en sano mitään kun uskon että toisellakin on hyvä pointti. Hän on myös oikeassa. Ja sitten en saa välitettyä omia tuntemuksiani. Plääh. Meditointi on tehnyt musta nössön. Sitten pääsen kotiin tai samanmieliseen porukkaan ja lataan täyslaidallisen padottuja tuntemuksia.
Näennäispelottomuus (kontrafoobisuus)- Epämiellyttäviin tai vaarallisiin tilanteisiin hakeutuminen vastoin todellista tunnetta; liian reipasta, jopa pakonomaista ahdistavan aiheen kohtaamista.
Jännä. Mun mielestä tämä on hyvä. Korkeanpaikanpelko lähti Tytyrin kaivoksessa, jollain ihme temppuradalla, missä piti hypätä (valjaissa!) korkelta johonkin lenksuun, mistä en saanut kiinni. Hypynkin tein vain ryhmäpaineessa ja olihan siellä sukulaispoika jolle piti näyttää.. Siinä kun aivot kuvittelee tippuvansa kymmenien metrien matkan niin kummasti lähtee pelot. Kammosin joskus myös hämähäkkejä. Sitten törmäsin maailman isoimpaan ja ilkeimpään vesihämähäkkiin. Se oli niin hieno että oli pakko räpsiä kuvia ja ihastella. Tämä oli siis Savossa, missä kaikki on isompaa ja hienompaa. Kotiin päästyä kuljettelin pikkuhämppyä käsissäni, enkä voi enää sanoa pelkääväni. Toimiva defenssi siis. Voisiko tätä jotenkin mukauttaa ihmissuhteisiin.
Passiivinen-aggressiivisuus- epäsuora vihamielisyyden ilmaisu
Tää on mun inhokki. Olen aina ajatellut että MÄ olen hyvä näyttämään vihani. Ja se on hyvä juttu. Jotenkin sitä vaan oppi tämän passiivis-aggressiivisuudenkin. Tai sitten mä olen oikeasti niiiiiin vihainen aina ollut että tavan ilmaisut ei vaan riittänyt. Jos valtasuhteet ovat epätasapainoiset, niin passiivis-aggressiivinen vihanilmaisu voi kirjailijan mielestä olla ainoa keino ilmaista vihaa. Paskat. Sanon minä. Mitä vikaa on kertoa pomolle että nyt vituttaa huolella? Tai pomon alaiselleen? Parisuhteessa tää on parasta myrkkyä mitä tiedän ja hiton helposti opittavissa. Ei voi olla muuta kuin passiivis-aggressiivinen, jos selkeästä vihan ilmaisusta tulee puolen vuoden mykkäkoulu. Ja kuinka inhottavaa on se kun toinen vittuilee sarkastisesti (eli on vihainen) ja kysyt mistä tuulee, niin sehän on vain huumoria. Ei mulla mikään oo. Ehdoton inhokki. Ja kyllä. Olen jäänyt jumiin tähän Paska-aggressioon.
Reaktionmuodostus- Kielteisen tunnetilan purkautuminen todelliseen toimintayllykkeeseen nähden vastakkaisella, sosiaalisesti hyväksyttävällä reaktiolla.
Tämä kuuluu siihen sarjaan kun isosisko leikkii kultaisesti pikkusiskon kanssa, mutta otteet ihan vahingossa tulevat vähän kovakouraisiksi... Mitäköhän reaktioita itse on tullut muodostettua... Olisikohan taidokas unohtaminen tässä kategoriassa. Siis stressin takia pää on muutenkin höttöä (aina välillä), mutta voisin kuvitella että joskus on saattanut vaikka pojan kokispullo unohtua kauppaan ihan suorassa suhteessa koulumenestyksen kanssa. Reaktionmuodostus johtuu vaikeasti käsiteltävistä tunnetiloista.. juu-u..
Onpas ikäviä defenssejä.. Mä voisin pitkin hampain valkata tosta myötäilyn, mutta en kuitenkaan..oikeesti reaktionmuodostuksen. Tän mä hiffaan huonoiten niin otetaan se. Ei mitään myötäilyjä. Yöh. Pois se minusta.
T. Emo
P. S. Tästä on tullut "crazy catlady", kun kaksi ihanaa veljestä muutti tänne. Hellyysvaje hoidettu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti