Yksinäisyys, Syyllisyys
Mä olen miettinyt paljon. En jaksa enää lukea. Katselen leffoja joissa ihmiset hyppää katolta ja olen hämilläni siitä, ettei itseä huvita ollenkaan hypätä. Ei huvita tehdä mitään. Jos voisin, niin nukkuisin vuorokauden ympäri. Tavallaan kai voisikin. Nyt on pienet tytöt isällään ja kyllähän nuo isot pärjää nyt muutenkin..
Viha, Suru
Mä haluan nukkua. Nousen kuitenkin ylös ja juon kahvia. Kirjoitan unikirjaan: "Näin unia. En vain muista millaisia". Viime viikon unista, muistan kaksi. Ne vasta olivatkin unia. Pyysin ohjausta ja sain niin outoja välähdyksiä, ettei tosikaan. Ihmiset jotka valvemaailmassa luulen tietäväni joksikin, olivat empaattisia ja inhimillisiä. Alitajunta ajattelee omituisia. Herättyäni itkin. Toinen lempipuuhani nykyään. Miksi unet sanovat näin kun totuus on "kusta ja paskaa". Jos alitajunta on niin helvetin positiivinen, miksei se valu ylitajuntaan?
Väsymys
Mä olen niin väsynyt. Ja tämä on varmasti, ehdottomasti hyvä juttu. Nyt kaikki draama elämästä on poissa. Kaikki se minkä takia "pitää jaksaa". Nyt on vain minä ja pohjaton tyhjyys. Ei jaksa suunnitella tulevaa, ei jaksa vatvoa "mitä jossia", ei jaksa "kehittää" itseään, ei jaksa huolehtia toisista, ei pysty, ei kykene. Ei halua.
Pelko
Välillä joku kuiskaa korvaan, että olet sairas. Sulla on parantumaton aivokasvain ja vähintään MS-tauti... Joo. Saattaa olla. Sukuvika. Ei haittaa. Parempi kuolla hitaasti kituen, kuin elää tuntien. Sitten taas itken. Löytyyköhän sisältä mitään, ketään, joka ottaisi syliin ja lohduttaisi.
Ylpeys, Häpeä
Kukaan ei saa ikinä tietää että tunnen näin. En kestäisi, jos joku ajattelisi että olen heikko. Mähän olen selvinnyt vaikka mistä. Vai olenko sittenkin epäonnistunut kaikessa.
Luovuus
Tämä on runo.
Toivo
Ja tämä on toivottavasti alku johonkin kauniimpaan.
Sitkeys
Menen käymään sukulaisilla. Suunnittelen yhdessä ystävien kanssa "hortoilua". Herään aikaisin, menen nukkumaan aikaisin. Etsin seuraa. Kirjoitan ylös, etten unohda. Nauran, vitsailen, haastan itseni. Laitan pihaa. Juttelen naapureiden kanssa ja autan ja pyydän apua. Paijaan ja hoivaan kissoja... Peläten samalla että jaksaminen vain loppuu. Ei ole onneksi parveketta.
Rakkaus
Jossain sisälläni on se ihminen, joka elää rakkaudella ja ilolla. Kaivan sen ylös.
T. Emo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti